Koiran elämää

Auringonläikässäkylpijä Hipsu. Alli ja aamuaurinko. Kevät on jo täällä, ehkä vähän odotettua aikaisemmin kuin yleensä. Aurinko lämmittää jo niin ihanasti, että tuntuu ettei kesä voi enää olla kovinkaan kaukana. Kissat ja koirat nauttivat ulkoilusta ja etsivät sisällä kilpaa auringon lämmittämiä kohtia. Niissä on niin ihana nukkua. Yöpakkaset ja kuurankukat aamulenkillä kuitenkin muistuttavat vielä meneillään olevasta vuodenajasta. Samalla kun lumet sulavat, on mukava suunnitella jo tulevaa kesää. Näyttelyitä olisi luvassa kaikkien kolmen tipsutytön kanssa sen minkä aikataulut vain sallivat. Hipsulle ja Lottelle tarvitaan lisää näyttelykokemuksia ja Supin on aika debytoida näyttelykehissä. Suunnitelmia on jo hieman tehty. Ainakin Valkeakoskella 14.5 ., Mynämäellä 7.6., Nastolassa 11.7. ja Tampereella 6.9. meitä tullaan näkemään, todennäköisesti muuallakin. Nastolassa mukana on ainakin oma kasvattimme Supi. Muista en ole vielä osannut päättää. Ehtiihän tässä vielä mietti...

Monesti olen pohtinut koiruleitteni ja kissojenikin hampaita. Yleensä ne ovat asioita, joita eläimet eivät mielellään antaisi katsoa ja joiden terveydestä muutenkaan ei tunnuta olevan ikinä liian kiinnostuneita. Omat hampaansa me kaikki ihmiset huollamme ja pesemme, mutta lemmikkien suu yleensä unohtuu. Koirilla ja kissoillakin suun hyvinvointi on ihan yhtä tärkeää kuin meidän ihmistenkin suun hyvinvointi. Koirilla ja kissoilla on leikkaavat hampaat eikä niissä käytännössä ole purupintoja kuten meillä ihmisillä on. Niiden hampaat on tarkoitettu saaliin palosteluun nieltäväksi sopivan kokoisiin paloihin. Ne eivät siis jauha ruokaansa suussaan kuten me ihmiset teemme, vaan nielevät ruokansa paloina. Tämä tavallaan helpottaa hampaiden hoitoa, mutta tuo siihen myös omia haasteitaan. Kissojen ja koirien hammasvaivoista Kissojen ja koirien suuvaivat ovat pitkälti hyvin samankaltaisia. Jostain syystä olen käynyt viime aikoina enemmän kuuntelemassa terveystietoa kissoista kun koirist...

Joulu on nyt juhlittu onnistuneesti täällä meilläkin ja kinkkukin on syöty. Joulupukki toi lahjoja jokaiselle, joten kiltteinä ollaan kaiketi oltu. Kukaan ei edes haukkunut Joulupukkia, varmasti se takasi lahjat myös koirille. Kuusikin on pysynyt pystyssä - ainakin tähän asti. Tosin tipsuneidit nyt vähän ovat siivoilleet alaoksilta turhimpia koristeita välillä pois ja kuusen vesi tuntuu olevan paljon parempaa kuin elukoitten oma vesi vesikipossa, mutta kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kuusenkin asemaan tässä talossa.  Joulun varjopuolena oli Ciben silmälle joulunalla sattunut tapaturma. Tiedä mikä siihen oli osunut sillä välin kun olin käymässä kaupoilla n. viikko ennen joulua. Onneksi päästiin omalle eläinlääkärille tuohon lähelle vielä saman päivän aikana ja päästiin aloittamaan antibiootit. Olisivatkohan tytöt näyttäneet poikaparalle taas vähän kaapinpaikkaa ja sattunut olemaankin silmä ikävästi kohilla. Tiedä häntä, mutta vamma ei näyttänyt kovin vakavalta. Aato...