Vihdoinkin tuli lunta!

Koirakansa vetäytyi päivälevolle ja mies nukkuu yövuoronsa jäljiltä yläkerrassa. On mukavan hiljaista ja rauhallista. Ajattelin aikani kuluksi tutustua tähän blogityökaluun. Josko tänne keksisi jatkossa jotain kirjoitettavaa eläimellisestä elämästämme - ainakin omaksi iloksi ja muistikuvien tueksi. :)

Päiväuniaika 13.12.2014

Aamulla Hipsun ja Lotten kanssa uloslähtiessämme meitä kaikkia kohtasi riemu kun maa olikin valkea. Tytöt maistelivat lunta ja merkkailivat innoissaan enempi kuin ikinä. Oli kiva saada nenänpää valkoiseksi lumesta. Kummasti tuo valkoinen kylmä aine saa mukavan olon myös ihmiseen tällaisena synkkänä ja pimeänä vuodenaikana.  Lenkin kruunasi kun törmättiin velipoika Pommiin, joka oli tulossa lauantaiaamun koiratreffeiltä. Niiltä treffeiltä, joista me taas myöhästyttiin, kun herättiin liian myöhään. Kyllä me vielä joku lauantai herätään ajoissa ja ehditään mukaan. :)

Muuten meillä väki totuttautuu elämään ilman pentujen pienten tassujen tepsutusta ja valmistaudumme jouluun. Sen verran paljon oli noita vauveleita loppukesästä pitkälle syksyyn, että tämä normiporukka tuntuu kovin pieneltä ja rauhalliselta. Onneksi Supi, Supermoonien ainoa tyttö, tulee taas huomenna meitä ilahduttamaan. Muutama viikko on mennyt kun olen viimeksi Supin nähnyt. Onkohan se jo paljon kasvanut? Huomennahan sen näkee.

Pentupainit syyskuussa 2014

Näyttelysuunnitelmia on tehty ensi kevääksi hyvin varovaisesti. Lotten olen ilmoitanut Parkanoon tammikuun lopulle. Tarkoitus olisi talven aikana käydä sen lisäksi ainakin tiibetinspanieleiden erikoisnäyttelyssä maaliskuulla sekä kerran pari jossain sopivissa kohteissa huhti-toukokuulla. Silloin olisi tarkoitus debytoida Supin kanssa näyttelykehissä. Jännittää jo nyt, miten ensimmäinen oma kasvatti kehässä pärjää muiden pentujen kanssa. :)